Alla vastaukseni Animalian ja SEY:n eläinpoliittiseen vaalikoneeseen.

Julkisten ruokapalveluiden ateriatarjonta on muutettava nykyistä kasvispainotteisemmaksi ja eläinkunnan tuotteiden osuutta vähennettävä, esimerkiksi kasvisruokapäiviä käyttöön ottamalla.

Tausta: Julkiset hankinnat ja niihin liittyvät valinnat ovat yksinkertainen tapa vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin. Kunnalliset keittiöt ja ateriapalvelut voivat kasvispainotteisilla valinnoilla ohjata ruokailua eläin- ja ympäristöystävälliseen suuntaan.

Täysin samaa mieltä.

Kasvisruuan osuutta on lisättävä kouluissa ja muissa julkisissa ruokapalveluissa. Kasvisruuan laatuun ja ravitsevuuteen sekä ruokapalvelutyöntekijöiden koulutukseen on satsattava. Erillisten kasvisruokapäivien lanseeraaminen ei mielestäni ole välttämättä paras keino kasvisruokaan liittyvien asenteiden parantamiseen, vaan lähtökohdan tulisi olla että kasvisruoka on tavallista ruokaa ja kuuluu kaikkien (ei vain kasvissyöjien) ruokavalioon.

Jokaisella kunnalla tulee olla nimetty päivystävä valvontaeläinlääkäri.

Tausta: Valvontaeläinlääkärit työskentelevät vain virka-aikana, jolloin akuutit eläinsuojelutapaukset voivat jäädä esimerkiksi poliisin harteille. Eläinten ympärivuorokautinen hyvinvointi turvattaisiin kuntiin tai maakuntiin perustettavilla päivystävän valvontaeläinlääkärin viroilla.

Täysin samaa mieltä.

Eläinsuojeluvalvonnan resursseja kunnissa on lisättävä niin, että kaikki sääntömääräiset eläinsuojelutarkastukset saadaan toteutettua.

Tausta: Vuonna 2015 havaittiin laiminlyöntejä 23 prosentilla tuotantoeläintiloista otantaan perustuvissa eli ilman epäilyä tehdyissä eläinsuojelutarkastuksissa. Kuitenkin vain 83 % valvontaan valituista tiloista saatiin tarkastettua.

Täysin samaa mieltä.

Kuntien tulee ottaa vastuulleen kiinniotettujen pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten kuljetus sekä näistä koituvat kustannukset. Lisäksi löytöeläinten hoidon laatua tulee parantaa.

Tausta: Löytöeläinten kiinniottaminen ja kuljetus talteenottopaikkaan sekä näistä koituvat kustannukset jäävät useissa kunnissa vapaaehtoisten toimijoiden varaan, vaikka löytöeläinten hoito kuuluu kuntien vastuulle. Lisäksi löytöeläintoimintaa kilpailutettaessa ei aina huomioida eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteerejä, vaan hinta ratkaisee.

Täysin samaa mieltä.

Kaikkien kuntien tulee nimetä taho, johon hoitoa tarvitsevat luonnonvaraiset eläimet voi kuljettaa sekä vastata kuljetuksesta ja hoidosta koituvista kustannuksista.

Tausta: Vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on eläinsuojelulain mukaan lajista riippumatta pyrittävä auttamaan. Tällä hetkellä millekään taholle ei kuitenkaan ole määrätty vastuuta loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten kuljetuksen ja hoidon järjestämisestä ja kustannusten hoitamisesta.

Täysin samaa mieltä.